Rakentaminen kuluttaa luonnonvaroja ja tuottaa jätettä

Perinteinen rakentaminen synnyttää miljoonia tonneja jätettä joka vuosi

Rakentaminen tuotti vuonna 2017 lähes 15 miljoonaa tonnia jätettä. Jos luvun kirjoittaa auki kilogrammoina, siihen tuleekin jo aika monta nollaa: 15 000 000 000 kiloa. Vertailun vuoksi kotitaloudet ja palvelut synnyttivät 3 miljoonaa tonnia jätettä.

Eniten rakentamisessa syntyi nk. mineraalista jätettä eli jätteeksi luokiteltavia maamassoja. Tästä suurin osa päätyi kaatopaikalle.

Seuraavaksi eniten rakentaminen synnytti puujätettä (193 000 tonnia) ja kolmanneksi eniten metallijätettä (164 000 tonnia). Puu- ja metallijätteen kohdalla materiaaleja saatiin melko hyvin uudelleenkäytettyä. Kaatopaikalle päätyi molempaa jätelajia noin tonni.

Kaiken kaikkiaan vaarallista jätettä syntyi rakentamisesta 139 000 tonnia.

Nykyisin rakennetaan betonista, johon tarvitaan hiekkaa ja kivimurskaa

Uutisissa on viime aikoina kuultu reportaaseja hiekkaa laittomasti rohmuavista ”hiekkamafioista”. Hiekkaa ja soraa tarvitaan paljon rakentamisessa, ja koska sen luonnollinen syntymekanismi on hyvin hidas, hiekkaa ei ehdi syntyä sitä mukaa kuin sitä käytetään. Tämä on saanut aikaan ilmiön, jossa hiekkaa kaivetaan laittomasti usein kehittyvistä maista rikkaampiin maihin vietäväksi.

Ja hiekkaahan tarvitaan paljon. Jokaista sementtitonnia kohden vaaditaan noin 6–7 tonnia hiekkaa tai soraa. Sementti taas on betonin tärkein raaka-aine. Yhdessä kuutiometrissä betonia on noin 200–400 kg sementtiä.

Sementin lisäksi betoniin tarvitaan vettä ja kiviainesta. Kiviaines koostuu erikokoisista kivirakeista. Karkein kiviaines on mursketta tai luonnonsoraa ja hienoin kiviaines luonnonhiekkaa. Kiviaineeksi käy myös murskattu betoni.

UNEPin vuonna 2014 julkaiseman raportin mukaan hiekan ja soran kaivaminen jättää peruuttamattomat jäljet niin rannikoille, jokiin kuin vesistöjen ja rantojen ekosysteemeihin.

Kiviaineksen loppuminen ei kosketa vain muuta maailmaa

Kun hiekan loppumisesta uutisoidaan, nähdään kuvia esimerkiksi Afrikasta tai Aasiasta. Uudenmaan ELY-keskus on kuitenkin raportoinut, että rakentamisen suuret volyymit Uudellamaalla ovat saaneet paikallisen harjukiviaineksen loppumaan jo.

Toisin sanoen luonnollinen hiekka harjuilta alkaa olla loppuun kulutettu. Tämän takia on jouduttu siirtymään kallioiden louhintaan ja kiviaineksen murskaukseen. Lisäksi Uudellemaalle tuodaan harjukiviainesta Hämeestä.

Moduulirakentaminen edistää uuden ajan materiaalitehokkuutta

Moduulirakennusten idea on, että kun niitä ei enää tarvita, moduulit puretaan ja viedään pois. Moduuleista voidaan näin rakentaa taas uusi rakennus jonnekin uuteen paikkaan. Jopa moduulirakennusten perustusten betonipaalut saadaan otettua mukaan ja käytettyä uudelleen.

Tällainen rakennusten muunneltavuus edistää rakennusten materiaalitehokkuutta, jota halutaan kasvattaa tulevaisuudessa. Jatkuvilla korjaus- ja huoltotoimenpiteillä moduulit saadaan kestämään käytössä kymmeniä vuosia.

Oikealla käytöllä moduulirakennuksissa ei myöskään tavata sisäilmaongelmia, jotka pahimmillaan voivat johtaa uudehkonkin pysyvän rakennuksen mittavaan korjaukseen tai purkamiseen.

Rakentaminen valvotuissa oloissa vähentää materiaalihukkaa ja syntyvää jätettä

Adapteon Technical Sales Manager Niko Oksa kertoo, että Adapteon moduulit rakennetaan aina tehtaassa, valvotussa ympäristössä. Tiukka laadunvalvonta takaa rakennusmoduulien tasalaatuisuuden.

Niko Oksa
Technical Sales Manager, Adapteo Finland Oy

Tehdasympäristössä syntyy myös vähemmän jätettä kuin perinteisellä työmaalla. Tehdasympäristössä pystytään lajittelemaan jätteet tarkasti heti niiden syntyvaiheessa sekä jatkohyödyntämään ne esimerkiksi tehtaan lämmitysenergiaksi.

Moduulirakennuksen tontti palautetaan alkuperäiseen tilaan purkamisen jälkeen

Kun moduulirakennuksen vuokra-aika päättyy, eikä rakennusta enää tarvita, se puretaan ja viedään pois. Moduulirakennuksen tonttia koskee melkein aina entisöintivaatimus. Tämä tarkoittaa sitä, että rakennuspaikka täytyy jättää sellaiseksi, millainen se oli ennen rakentamista.

Moduulirakennusten vaikutukset sen lähiympäristöön ovatkin huomattavasti pienemmät, sillä moduulirakennukset eivät vaadi yhtä paljon maanmuokkausta kuin perinteiset rakennukset.

Moduulirakennukset ovat perinteisiin rakennuksiin verrattuna huomattavasti kevyempiä, joten ne eivät tarvitse yhtä massiivisia perustuksia.

Lähteet ja lisää luettavaa:

Syke. Ilmasto-opas. [viitattu 14.8.2019].

Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu. Rakentaminen vaatii ympäristöä kuormittavaa kiviainesten ottoa – Uusimaa. [viitattu 14.8.2019]

Betoni.com. Betonin valmistus. [viitattu 14.8.2019]

UNEP. Sand, rarer than one thinks – UNEP global environmental alert service: March, 2014.

Yle (6.8.2017). Unohtakaa öljy, nyt loppuu hiekka – hiekasta on tullut niin arvokasta, että sen vuoksi jopa tapetaan. [viitattu 14.8.2019]

Suomen virallinen tilasto (SVT): Jätetilasto [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-3339. 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 14.8.2019].

Rakentamisen materiaalitehokkuuden edistämisohjelma, loppuraportti, versio 24.10.2013.