Nekala_julkisivu

Nekalan moduulikirjaston tarina

Tampereen Nekalaan valmistui Adapteon moduuleista valmistettu omatoimikirjasto, joka on niin sisältä kuin ulkoa pirteä tuulahdus värejä ja elämää. Tampereen kirjasto- ja kansalaisopistoyksikön johtaja Pirkko Lindberg kertoo Adapteon blogissa, miten matka moduulikirjaston rakentamiseen toteutui ja miten väritoiveisiin suhtauduttiin alkuun suunnittelijapuolella.

Alkuperäinen artikkeli: ”Pirkko Lindberg: Nekalan konttikirjaston tarina 2020”.
Valokuvat: Eva Kallioranta

Unelmana värikkäämpi kirjasto

Minulla oli unelma. Sanon oli, koska nyt se unelma on toteutumassa, ainakin pienillä askelilla. Olen ollut mukana toteuttamassa kirjastoelämäni aikana reilua kahtakymmentä uutta kirjastorakennusta tai niiden muutosta. Samalla olen saanut olla yhteistyössä lähes yhtä monen eri arkkitehdin kanssa.

Arkkitehtien hämmästys on kuitenkin aina ollut yhtä suurta, kun olen kertonut heille, että kaipaan värejä! Ei valkoisia hyllyjä (vaikka ne ovatkin ehkä valon ja muun kannalta parhaat), ei harmaita lattioita (vaikka ne ovatkin puhdistuksen kannalta käytännölliset), ei valkoisia seiniä. Väriä, hassuttelua, leikkisyyttä, elämää.

Kirjaston ei tarvitse näyttää toimistolta

Kollegat maailmalta ja Suomesta ovat käyneet ihastelemassa suomalaista kirjastoarkkitehtuuria ja kirjastoja kautta aikain, ja ihailtavaa niissä riittääkin. Ympäri Suomea on upeita kirjastoja, onhan Suomen kirjastolaitos yksi maailman parhaita.

Suomalainen kirjastoarkkitehtuuri on kuitenkin, anteeksi nyt vaan, aika ankeaa välillä. Kuvaisin sitä sanalla vakava. Se on skandinaavista, hillittyä, selkeää ja eleetöntä. Muutama väripilkku valkoisen, mustan ja harmaan sekaan, ja ”sehän tuo jo kivasti väriä ja eloa tilaan”.

Kuntien ja kaupunkien hankintakanavat suosivat eräitä isoja kalustetoimittajia ja se näkyy. Melkein kaikista uusistakin kirjastoista löytyy samat tuolit, lastenkalusteet, pöydät ja ”muutamana väripilkkuna” muovinen keinu tai koira.

Kirjasto on kansan olohuone. Näin sanottiin jo 1990-luvun alussa. Mutta miksi ne sitten usein näyttävät toimistoilta? En minä haluaisi astua kotonani harmaan muovilattian päälle ja istahtaa epämukavaan vakiotoimittajan tuoliin valkoisen pöydän ääreen. Minä haluan elämää myös kotiin, ja samalla vähän kotia kirjastotilaan.

Nekala_poyta

Nekalan moduulikirjaston sisätiloissa on käytetty värejä ja lämpöä tuovia puupintoja, jotka luovat kodinomaisuutta.

Mallia ja inspiraatiota maailmalta

Olen ollut onnekas siinä suhteessa, että olen aina työskennellyt organisaatioissa, jotka ovat kannustaneet kansainvälisyyteen ja verkostoitumiseen. Ne lukuisat kirjastotilat ja kirjastot, joita olen maailmalla nähnyt, ovat jokainen antaneet palasen omaan ajatteluuni.

Etelä-Afrikan IFLA-konferenssissa vuonna 2015 eteläafrikkalainen arkkitehtitoimisto Tsai Design Studio kertoi konttikirjastoista, joita he ovat suunnitelleet Afrikkaan ja muualle maihin, joissa kiinteiden kirjastojen rakentaminen ei tule kysymykseen. Tässä oli taas yksi ahaa-elämys ja ajatus siitä, että voisiko tuollaista harkita myös Suomeen. Vaikka vuosia kului, niin ajatus iti jossakin takaraivossa.

Kontteja kyllä on asetettu koulu- ja päiväkotikäyttöön jo aiemminkin, mutta kirjastona tällaista siirtokelpoista vuokrakonttia ole Suomessa aiemmin rakennettu. Kun Nekalan kirjasto piti lakkauttaa vuonna 2018 kaupungin säästövelvoitteiden vuoksi, niin minä olin se, joka tämän ehkä huonon idean ilmoille heitti.  Kirjaston lakkautus ei mennyt päättäjien taholta läpi, ja heitin kontti-idean Tilakeskukseen vuoden 2018 lopulla.

Melko nopeasti siellä alkoivatkin pyörät pyöriä hankkeen hyväksi. Saimme myös asiasta innostuneen arkkitehdin joukkomme, joka bongaili konttikahvilaa Helsingistä ja ideoi kanssamme. Toive värikkyydestä ja ”jostain ihan muusta” sanottiin ääneen.

Sisustuksesta suunnittelukilpailu opiskelijoille – jotain muuta kuin perinteistä A. Aaltoa

Järjestimme Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmapäällikkö Maarit Helénin kanssa yhteistyössä yliopiston arkkitehtiosaston kanssa arkkitehtikilpailun opiskelijoille konttikirjaston sisustuksen suunnittelusta.

Juuri ennen koronaepidemiaa kävimme yliopistolla esittelemässä ideoitamme ja kilpailun sisältöä sekä tietysti kuvia Aat Vosin kirjastoista sekä myös joistakin muista ulkomaisista vähän erilaisista kirjastoista. Aat Vos on kuuluisa hollantilainen arkkitehti, joka on inspiroinut minua ja jonka tiloista löytyy leikkisyyttä, luovuutta ja hauskuutta. Julkisen tilan ei tarvitse aina olla vakava.

Jälleen tuli tunne, että opiskelijat katsoivat meitä kuin jotain avaruusolioita. Maaritin kanssa sanoimme keskenämme, että saapas nähdä, innostusta ei oikein tuntunut yleisössä olevan.

Yksi opiskelija kysyi, voidaanko käyttää Aallon kalusteita. ”No, ei voida”, ajattelin mielessäni, mutta sanoin vain, että ehkä haemme nyt jotain uuttaa Aallon sijaan.

Nekalaan haettiin nyt uutta, sellaista mitä ei suomalaisessa kirjastoarkkitehtuurissa ollut aiemmin nähty. Rouheutta, värejä, teollista twistiä.

Haasteiden kautta kotoisaan kompromissiin

Odotimme kuin lapsi joulua arkkitehtikilpailun tuloksia. Mukana oli muutamia aika valloittavia ehdotuksia, mutta kuitenkaan yksikään ehdotus ei suoraan räjäyttänyt pankkia. Lopulta valitsimme yhden ehdotuksen, jonka pohjalta lähdettiin osittain toteuttamaan Nekalan kirjastoa.

Hauskojen ja kestävien sekä värikkäiden lasten kalusteiden löytäminen ei ollut helppoa. Niitä ei vain yksikertaisesti ole saatavilla, ainakaan Suomesta. Siltä osin hanke jäi vähän vaisuksi, mutta löysimme kuitenkin pohjoismaista designia olevat kestävät kalusteet.

Nekala_nalle

Värikkäät ja leikkisät kalusteet sopivat uuteen kirjastoon.

Ei kirjastosta ihan Aat Vosia tullut, mutta palanen mummolaa ja kotia kuitenkin. Lisäksi kirjasto on mielestämme hyvin Nekalaan ja sen ympäristöön sopiva, asukkaiden oma monitoimitila, joka kodinomaisella sisustuksellaan houkuttelee paitsi kokoontumaan myös pitämään yhdessä huolta kirjastosta.  Omatoimisuus tarkoittaa sitä, että ovi on avoinna omalla kirjastokortilla ja pin-koodilla laajoilla aukioloilla.

Palanen unelmaani on täyttynyt. Sain kirjaston, joka ei ole ihan katalogista eikä niin vakava. Elämässä pitää olla pinkkiä, kuohuvaa ja vähän rosoa. Sellainen on mielestäni Nekalan kirjasto.

Pirkko Lindberg
Tampereen kirjasto- ja kansalaisopistoyksikön johtaja

Nekala_traktori-1

Referenssit

Nekalan moduulikirjaston tarina

Nekalaan valmistui Suomen ensimmäinen moduuleista rakennettu kirjasto. Poikkeuksellista toteutuksessa oli myös toivottu värikäs kokonaisuus.

Adapteo Studio – jakso 2

Adapteo Studion toisessa jaksossa esitellään muunneltavan rakennuksen hankintaprosessin ABC.