Modulaarinen lisärakennus toi joustoa lahtelaiskoulun tilatarpeisiin – ja valmistui kuukauden etuajassa

Mitä tehdä, kun uuden koulun tilat käyvät pieniksi jo ennen kuin ovet ehditään avata? Alasenjärven koulu löysi ratkaisun modulaarisesta lisärakennuksesta, joka vastaa muuttuviin tilatarpeisiin. Erillisen väistötilan sijaan se suunniteltiin alusta asti osaksi koulun arkea ja oppilaiden koulupolkua.

Lahden Myllypohjassa sijaitseva monitoimitalo Vire otettiin käyttöön elokuussa 2026. Saman katon alle muuttivat Alasenjärven koulu, Alasenjärven päiväkoti ja Ahtialan kirjasto, ja iltaisin tiloja hyödynnetään koulujen harrastustoiminnassa.

Monitoimitalon suunnitteluvaiheen jälkeen alueen oppilasmäärä kasvoi ennakoitua suuremmaksi. Koulun käyttöön tarvittiin siksi lisää opetustilaa, ja ratkaisu löytyi nopeasti Adapteon modulaarisesta lisärakennuksesta. Se sijoitettiin vain noin kymmenen metrin päähän pysyvästä rakennuksesta.

Lisää tilaa, mutta edelleen yksi koulu

Adapteo toteutti lisärakennuksen yhteistyössä koulun kanssa luontevaksi osaksi koulukokonaisuutta. Koulun arjessa lisärakennusta kutsutaan E-soluksi päärakennuksen A-, B-, C- ja D-solujen ohella. Nimi kuvastaa hyvin ajatusta siitä, että kyse ei ole erillisestä väliaikaistilasta, vaan yhdestä osasta Alasenjärven koulua.

Meille on tärkeää, että kaikki oppilaat kuuluvat aidosti samaan kouluyhteisöön.

Sama näkyy oppilaiden arjessa. He liikkuvat päivän aikana sujuvasti rakennusten välillä, ruokailevat päärakennuksessa ja käyttävät siellä esimerkiksi liikunnan, käsityön, kuvataiteen ja musiikin tiloja.

”Meille on tärkeää, että kaikki oppilaat kuuluvat aidosti samaan kouluyhteisöön”, Alasenjärven koulun rehtori Reetta Ahokas kertoo.

Alasenjärven koulu toimi ennen Vireen valmistumista useita vuosia eri väistötiloissa. Siihen verrattuna tilanne on nyt aivan toinen.

”Onhan tämä ihan juhlaa, että olemme kaikki samalla tontilla”, Ahokas sanoo.

Alasenjärven koulun rehtori Reetta Ahokas peräänkuuluttaa pedagogiikka edellä suunniteltujen tilojen tärkeyttä.  

Modulaarinen voi olla muutakin kuin vakioratkaisuja

Vaikka rakennus koostuu valmiista moduuleista, tilaratkaisuja ei poimittu suoraan hyllystä. Suunnittelun lähtökohtana olivat tarjouspyynnössä tarkkaan määritellyt tilatarpeet ja toiminnalliset vaatimukset, joita tarkennettiin koulun kanssa käyttäjäpalavereissa.

”Esimerkiksi erityisopetuksen tilat ja pienryhmätilat räätälöitiin kohteen tarpeisiin. Ne eivät olleet vakiomoduulin mukaisia tiloja, vaan ne valmistettiin tehtaallamme käyttäjien toiveiden mukaan”, Adapteon projektipäällikkö Timo Peltonen taustoittaa.

Myös yksi suuremmista opetustiloista toteutettiin niin, että se voidaan jakaa siirtoseinällä kahdeksi erilliseksi tilaksi erilaisten opetustilanteiden mukaan.

Erityisopetuksen tilat ja pienryhmätilat räätälöitiin kohteen tarpeisiin, ja ne valmistettiin Adapteon tehtaalla käyttäjien toiveiden mukaan.

Pedagogiikka edellä, tilat perässä

Alasenjärven koulun oppimisympäristöjä ohjaa neljä periaatetta: muunneltavuus, ryhmiteltävyys, monimuotoisuus ja yhteistoiminnallisuus. Näiden periaatteiden mukaan oppilasryhmiä voidaan järjestää joustavasti, ja muunneltavat tilat tukevat erilaisia tapoja oppia ja opettaa. Esimerkiksi avattavat seinät ja ovet mahdollistavat tilojen yhdistämisen ja oppilaiden joustavan liikkumisen.

Samat periaatteet haluttiin mukaan myös Adapteon toteuttamaan lisärakennukseen. Siellä on opetustilojen lisäksi pienempiä ryhmätiloja ja yhteistä aulatilaa, joita voidaan hyödyntää erilaisissa opetustilanteissa.

”Lähdimme siitä, että pedagogiikka määrittelee tilat eivätkä tilat sitä, miten niissä toimitaan”, Ahokas kertoo. ”Adapteo kuunteli todella isolla korvalla pedagogista puolta ja sitä, miten me haluamme koulussa toimia.”

Pedagogisten lähtökohtien lisäksi koululla oli käytännön toiveita tiloista. Lisärakennuksesta haluttiin yksikerroksinen, sopivan kokoinen ja valoisa. Valoisuus näkyykin lopputuloksessa: Adapteon C90-moduulien suuret ikkunat tuovat tiloihin runsaasti luonnonvaloa.

Lisärakennus on yksi vaihe oppilaan koulupolulla

Alasenjärven koulussa eri solut muodostavat samalla oppilaan koulupolun. Alkuopetuksen jälkeen oppilaat siirtyvät vaiheittain uusiin oppimisympäristöihin. E-solussa opiskelee tällä hetkellä noin 150 lasta kuudessa opetusryhmässä – suurin osa nelos- ja viidesluokkalaisia.

Lisärakennus muodostaa oman vaiheensa koulupolulla ennen siirtymistä takaisin päärakennukseen kuudennella luokalla. Uuteen oppimisympäristöön siirtymisellä halutaan luoda oppilaille kokemus etenemisestä ja kasvamisesta sekä uuden vaiheen saavuttamisesta.

”Se on osa oppimisen, kasvun ja koulupolun kokonaisuutta”, Ahokas kuvailee.

Iltapäivisin modulaarinen rakennus muuttuu nuorimpien valtakunnaksi, kun 1.–2.-luokkalaisten iltapäiväkerho ottaa tilat haltuunsa.

Samaa kokonaisuutta ulkoasusta talotekniikkaan

Monia väistötiloja nähneelle kouluyhteisölle uuden lisärakennuksen laatu on ollut iloinen yllätys. Ahokkaan mukaan rakennuksesta ei ulospäin huomaa, että kyse on siirtokelpoisesta ratkaisusta.

Lisärakennuksen julkisivuverhoilu, väritys ja katto sovitettiin ympäröivään kokonaisuuteen.

Lisärakennus suunniteltiinkin sopimaan luontevasti päärakennuksen rinnalle. Kaavamääräykset asettivat ulkoasulle omat vaatimuksensa, ja rakennuksen julkisivuverhoilu, väritys ja katto sovitettiin ympäröivään kokonaisuuteen. Myös piha-alueen tarkat kasvillisuus- ja kiveyssuunnitelmat ohjasivat toteutusta.

Yhtenäinen kokonaisuus jatkuu myös pintaa syvemmälle. Lisärakennus liitettiin monitoimitalon vesi-, lämpö-, sähkö- ja tietoliikenneyhteyksiin. Talotekniikkaan tehtiin lisäksi tarvittavat muutokset, jotta myös lisärakennusta voidaan valvoa etänä osana samaa kokonaisuutta.

Valmista kuukauden etuajassa

Lisärakennuksen suunnittelu käynnistyi loppuvuodesta 2025. 20 moduulista koostuva, 622-neliöinen rakennus valmistui suunnitteluvaiheen jälkeen noin kolmessa kuukaudessa ja luovutettiin käyttöön 1.7.2026. Toteutukseen oli varattu neljä kuukautta, joten koulu pääsi kalustamaan ja varustamaan tiloja hyvissä ajoin ennen lukuvuoden alkua.

Suunnitteluvaihe Adapteon kanssa eteni Ahokkaan näkökulmasta poikkeuksellisen nopeasti. Koulun tarpeita käytiin läpi muutamassa tapaamisessa, minkä jälkeen suunnitelmat etenivät tuotantoon.

”Minusta tuntui, että suunnittelu meni todella nopeasti. Muutaman kerran kuultiin ja tavattiin, ja seuraavaksi suunnitelmat olivatkin jo valmiina lähtemään tuotantoon”, Ahokas muistelee.

”Kaikki eteni suunnitelmien mukaan”, Peltonen jatkaa. ”Rakennuspaikka oli tiivis, ja samalla tontilla oli käynnissä myös monitoimitalon pääurakka, joten töiden yhteensovittaminen oli tärkeää. Se sujui hyvin, ja lopulta rakennus valmistui kuukauden etuajassa.”

Hybridiratkaisu joustaa oppilasmäärän mukana

Kasvavan alueen oppilasmäärää ja sen myötä tarvittavaa opetustilaa on vaikea ennustaa pitkälle tulevaisuuteen. Siirtokelpoinen lisärakennus vastaa tämänhetkiseen tilantarpeeseen, mutta jättää samalla mahdollisuuden mukauttaa koulun tiloja oppilasmäärän muuttuessa. Myllypohjassa rakennuksen vuokra-aika on viisi vuotta, minkä jälkeen sopimusta voidaan jatkaa vuoden kerrallaan.

”Tällainen ratkaisu vastaa hyvin tilanteisiin, joissa oppilasmäärä kasvaa tai pienenee, eikä tilannetta voida ennustaa kovin pitkälle tulevaisuuteen”, Peltonen kertoo.

Kun lisätilalle ei enää ole tarvetta, rakennus puretaan moduuli kerrallaan. Moduulit palautetaan Adapteolle kunnostettaviksi, minkä jälkeen ne voidaan ottaa käyttöön seuraavassa kohteessa.

Hybridimallinen ratkaisu vastaa hyvin tilanteisiin, joissa oppilasmäärä kasvaa tai pienenee, eikä tilannetta voida ennustaa kovin pitkälle tulevaisuuteen.

Seuraava käyttötarkoitus voi olla toinen koulu tai päiväkoti, mutta yhtä hyvin esimerkiksi kirjasto, terveydenhuollon tila, työmaatila tai majoitustila.

”Modulaarisille rakennuksille on hyvin erilaisia käyttötarkoituksia. Ne voivat olla pitkään samalla alueella käytössä tai niitä voidaan siirtää sinne, missä tilantarvetta seuraavaksi on”, Peltonen tiivistää.