- 3 min lukuaika
Euroopan puolustusvalmius rakentuu nyt nopeudesta, joustavuudesta ja kyvystä sopeutua. Tarkastelemme tässä artikkelissa eurooppalaista puolustuspolitiikkaa ja infrastruktuurin murrosta sekä niiden vaikutuksia Suomeen.
Euroopan turvallisuusympäristö on muuttunut pysyvästi
Euroopan turvallisuusympäristö on muuttunut tavalla, joka haastaa perinteisen infrastruktuurin joustokyvyn. Kyse ei ole enää yksittäisistä poikkeuksista, vaan pysyvästä muutoksesta. Hybridivaikuttaminen on voimistunut, laajat luonnonkatastrofit ovat koetelleet siviilivalmiutta ja ilmaston ääri-ilmiöt ovat pakottaneet puolustusorganisaatioita tarkastelemaan toimintaansa uudesta näkökulmasta.
Yhteinen nimittäjä on selvä: vanhat rakenteet reagoivat liian hitaasti. Euroopan turvallisuustilanne ei enää salli järjestelmiä, jotka eivät taivu nopeaan muutokseen. Nopeudesta on tullut turvallisuustekijä.
Ketteryys on uusi turvallisuustekijä
Tulevan vuosikymmenen puolustusinvestoinneilla on poikkeuksellinen vastuu. Infrastruktuuria on kehitettävä nopeasti, mutta samalla vastuullisesti. Kysymys ei ole vain puolustuskyvyn kasvattamisesta, vaan siitä, tapahtuuko kasvu riittävän ketterästi ja tuottaako se todellista, kestävää valmiutta.
Euroopan suurin haaste ei ole kapasiteetin tai rahoituksen puute. Se on aika. Se, kuinka nopeasti Eurooppa pystyy rakentamaan, siirtämään, skaalaamaan ja muokkaamaan olemassa olevia rakenteita, ratkaisee muuntuvatko investoinnit kalustoon ja henkilöstöön todelliseksi puolustusvalmiudeksi.
Euroopan puolustus kasvaa, mutta infrastruktuuri laahaa perässä
Euroopan puolustusbudjetit ovat kasvaneet yli 30 prosenttia vuodesta 2021. Suomi ylitti vuonna 2024 selvästi Naton kahden prosentin puolustusmenotavoitteen 2,41 % budjetilla, nousten seitsemännelle sijalle Nato-maiden puolustusmenovertailussa.
Hallitus ilmoitti keväällä 2025 aikovansa nostaa puolustusmäärärahojen tason vähintään kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä ja vuoden 2026 puolustusmenojen osuus ennustetusta bruttokansantuotteesta on 2,5 prosenttia.
Ilmastonmuutos, geopoliittinen epävarmuus, hybridivaikuttaminen ja toimitusketjujen häiriöt kasaantuvat ja muuttavat toimintaympäristöä nopeammin kuin pysyviä rakenteita voidaan muokata.
Hankintaprosesseja tiivistetään ja käyttötahti kiihtyy. Samaan aikaan puolustusta tukevaa infrastruktuuria – logistiikkakeskuksia, tukikohtia, majoitusta, varastointia ja harjoitusalueita – rakennetaan yhä pitkälti menneiden vuosien aikataulujen mukaan.
Pysyvän infrastruktuurin suunnittelu ja käyttöönotto vie tyypillisesti viidestä seitsemään vuotta (JRC/EDA, 2024). Tämä oli hyväksyttävää vakaammassa maailmassa, mutta ei enää riitä nykyisessä turvallisuusympäristössä.
Ilmastonmuutos, geopoliittinen epävarmuus, hybridivaikuttaminen ja toimitusketjujen häiriöt kasaantuvat ja muuttavat toimintaympäristöä nopeammin kuin pysyviä rakenteita voidaan muokata.
Kuvassa on Adapteon Saksan puolustusvoimille Vilnaan rakentama modulaarinen koulu.
Modulaarisuus vastaa nopeauden hasteeseen Euroopassa – ja Suomessa
Pysyvä infrastruktuuri on ja pysyy välttämättömänä pitkäkestoisissa ja kiinteissä tehtävissä. Sitä ei kuitenkaan ole alun perin suunniteltu vastaamaan tämän päivän nopeasti syntyviin ja jatkuvasti muuttuviin operatiivisiin tarpeisiin.
Juuri nyt Euroopan puolustuksen vahvistaminen tapahtuu samanaikaisesti, kun täysin uudet rakentamisen ja infrastruktuurin mallit ovat laajasti käytettävissä. Modulaarinen ja kiertotalouteen perustuva rakentaminen on kehittynyt kestävää kehitystä tukevaksi, laadukkaaksi ja skaalautuvaksi vaihtoehdoksi pysyvien rakennusten rinnalle.
Riippumattomien arvioiden mukaan modulaarinen rakentaminen voi lyhentää toimitusaikoja 20–50 prosenttia verrattuna perinteisiin menetelmiin, parantaa kustannusten ennakointia ja vähentää työmaajätettä (McKinsey & Company, 2019). Vaikka havainnot pohjautuvat pääosin siviilirakentamiseen, niiden merkitys puolustukselle on huomattava.
Viikoissa käyttöön otettu logistiikkakeskus moninkertaistaa suorituskyvyn. Harjoitustila, jota voidaan muokata tarpeen mukaan, tuo resilienssiä epävarmuuteen. Rakennus, joka voidaan siirtää, kunnostaa tai ottaa uuteen käyttöön purkamisen sijaan, tuottaa arvoa koko elinkaarensa ajan.
Miten muutos näkyy Suomessa?
Muutos näkyy Suomessa konkreettisina toimina ja investointeina. Puolustusvoimat käynnistää tänä vuonna etupainotteisesti Maavoimien 2030-luvun materiaalihankkeita. Vuoden 2026 puolustusmateriaalihankintoihin onkin kohdennettu noin 1,5 miljardia euroa ja monitoimihävittäjien hankintaan 1,4 miljardia euroa.
Puolustushallinnon kiinteistöissä tehdään merkittäviä panostuksia puolustuskyvyn tukirakenteisiin. Senaatti-kiinteistöjen ennätykselliset investoinnit puolustuskiinteistöihin osoittavat, miten perinteistä infrastruktuuria päivitetään vastaamaan nykyaikaisia vaatimuksia. Kehitystyö koskee muun muassa F-35-hävittäjien tukirakennuksia, laivaston korvettiluokan alusten tiloja, suojarakenteita ja varastokapasiteettia eri puolilla Suomea.
Suomi on myös mukana laajemmissa pohjoismaisissa ja eurooppalaisissa turvallisuus- ja logistiikkahankkeissa. Nordic Security Infrastructure -yhteistyössä satamien ja merilogistiikan roolia kehitetään tukemaan yhteistä valmiutta ja kriisinkestävyyttä.
Lisäksi Defence Innovation Network Finland (DEFINE) laajenee valtakunnalliseksi verkostoksi, joka kokoaa yhteen puolustusalan innovaatioita, investointeja ja teknologioita. Verkoston vahvistuminen tukee osaamista ja kumppanuuksia koko Suomessa.
Suomen puolustus ei rakennu vain kansallisten joukkojen varaan, vaan myös kansainvälinen yhteistyö ja Nato-lähtöiset voimat ovat keskeisiä osia valmiusarkkitehtuuria. Tämä näkyy monikansallisten joukkojen pysyvänä tai kiertävänä läsnäolona eri maissa ja yhteisissä tehtävissä.
Puolustuskiinteistöt onkin rakennuttanut jo Adapteon modulaarisia majoitus- ja työskentelytiloja Sodankylään, joita käytetään juuri kansallisten ja kansainvälisten joukkojen majoittamiseen Puolustusvoimien harjoitustoiminnassa.
Yhdessä kaikki nämä esimerkit osoittavat, että Suomi ei ainoastaan seuraa eurooppalaista kehitystä, vaan rakentaa aktiivisesti omaa rooliaan osana yhteistä puolustusvalmiutta.
Kuva: Senaatti-Kiinteistöt. Upinniemen väliaikaiset varusmiesten majoitustilat.
Valmius syntyy viikoissa, ei vuosissa
Kun aika nousee strategisen kyvykkyyden mittariksi, valmius ei tarkoita vain joukkojen liikuteltavuutta. Se tarkoittaa myös sitä, kuinka nopeasti niitä tukevia järjestelmiä voidaan luoda, muokata ja siirtää.
Kiertävät joukot, varastojen kasvu, rajapaineet, suurharjoitukset ja siviilivalmiuden äkillinen aktivointi edellyttävät kapasiteettia viikoissa. Näissä tilanteissa moderni, modulaarinen ja uudelleenkäytettävä infrastruktuuri on parhaimmillaan. Teollinen esivalmistus lyhentää rakentamisaikaa, vähentää materiaalitarvetta ja muuttaa infrastruktuurin staattisesta dynaamiseksi.
Korkealaatuiset moduulit ovat olemassa olevia resursseja eurooppalaisissa toimitusketjuissa. Niiden käyttöönotto on nopeaa, räätälöinti helppoa ja siirtokin onnistuu ilman pitkää suunnittelu- ja rakennusvaihetta. Teollinen esivalmistus vähentää materiaalitarvetta ja lyhentää rakentamisaikaa. Esimerkiksi Rannikkoprikaatin varusmiehille rakennettiin Upinniemeen Adapteon modulaariset väistötilat vain seitsemässä viikossa.
Adapteon modulaariset ratkaisut puolustussektorille ovat EU-standardien mukaisia. Niitä on testattu erilaisissa puolustus-, julkisen ja yksityisen sektorin hankkeissa, ja moduulimme on suunniteltu vastaamaan vaativien toimintojen tilavaatimuksia. Moduulit sopivat hyvin myös pohjoiseen ilmastoon, sillä ne kestävät hyvin mm. lumikuormaa ja pakkasta.
Päätökset tehdään nyt
Nyt tehtävät infrastruktuuripäätökset määrittävät puolustusvalmiuden, jonka seuraavat hallitukset perivät. Infrastruktuuri ei yksin määritä puolustusstrategiaa, mutta se rajaa käytettävissä olevat vaihtoehdot.
Euroopalla ja Suomella on vahva teollinen perusta ja kyky innovoida. Kysymys on siitä, kuinka määrätietoisesti tätä kyvykkyyttä hyödynnetään. Joustavampi infrastruktuuri vahvistaa puolustuksen ja siviilivalmiuden yhteyttä, nopeuttaa reagointia epävarmuuteen ja vähentää riskiä, että tulevaisuudessa joudutaan toteamaan jäykkyyden olleen itse aiheutettua.
Nopea laajentuminen on välttämätöntä. Joustamaton laajentuminen tulee kalliiksi. Nyt tehdyt valinnat ratkaisevat, kuinka vahva puolustusvalmius Suomeen ja Eurooppaan lopulta rakentuu.
Adapteo ei myy ratkaisuksi vain modulaarisia rakennuksia. Tarjoamme valmiutta, nopeutta, joustavuutta ja elinkaaritehokkuutta puolustuksen ja yhteiskunnan tarpeisiin.