Modulaarinen rakentaminen etenee Euroopassa – pysyykö Suomi mukana?

Suomessa osataan modulaarinen rakentaminen. Samaan aikaan muualla Euroopassa ala järjestäytyy, yhteisiä standardeja kehitetään ja teollistettua rakentamista halutaan kasvattaa nykyistä suurempaan rooliin. Jos Suomi haluaa olla mukana vaikuttamassa siihen, miltä rakentamisen tulevaisuus näyttää, on viimeinen hetki löytää yhteinen suunta.

Suomessa keskustellaan paljon rakentamisen kriisistä, julkisen talouden paineista, vihreästä siirtymästä ja väestörakenteen muutoksista. Kaikki nämä vaikuttavat siihen, mitä ja miten tulevaisuudessa rakennetaan.

Modulaarinen ja teollistettu rakentaminen tarjoaa mahdollisuuden rakentaa nopeammin, joustavammin ja resurssitehokkaammin. Suomessa on alalta vahvaa osaamista, mutta toimijat työskentelevät edelleen pitkälti omissa siiloissaan. Meiltä puuttuu yhteinen toimialajärjestö tai muu vahva yhteinen ääni, joka kokoaisi alan näkemyksiä yhteen ja veisi niitä eteenpäin.

Muualla Euroopassa suunta on jo toinen.

Euroopassa yhteistyö on jo käynnissä

Euroopan rakennusalalta vaaditaan tulevina vuosina merkittäviä investointeja vihreään siirtymään, samalla kun alan pitäisi parantaa tuottavuuttaan ja vastata kasvavaan kohtuuhintaisten tilojen tarpeeseen. Modulaarinen ja teollistettu rakentaminen nähdään yhtenä keinona vastata näihin vaatimuksiin.

Euroopassa keskustelu onkin siirtymässä yksittäisistä modulaarisista hankkeista siihen, miten teollistettua rakentamista voidaan hyödyntää nykyistä suuremmassa mittakaavassa.

Keväällä 2026 Brysselissä järjestetyssä Offsite On Stage -tilaisuudessa Euroopan komission edustaja kuvasi tavoitteeksi siirtymisen pilottihankkeista laajamittaiseen käyttöönottoon. Keinoiksi nostettiin muun muassa standardien yhdenmukaistaminen, lupaprosessien sujuvoittaminen ja digitalisointi, investoinnit sekä julkisten hankintojen hyödyntäminen.

Samaan aikaan yhteistyö modulaarisen ja teollistetun rakentamisen ympärillä tiivistyy. Yritykset, järjestöt ja julkiset toimijat etsivät yhdessä keinoja yhtenäistää käytäntöjä, purkaa sääntelyn esteitä ja luoda parempia edellytyksiä teollistetun rakentamisen kasvulle.

Yksi konkreettinen merkki muutoksesta on vuonna 2026 perustettu IC-Europe eli European Association for Industrialised Construction, joka kokoaa eurooppalaisia teollistetun rakentamisen toimijoita yhteen.

Myös kansallisella tasolla löytyy kiinnostavia esimerkkejä. Saksassa RWTH Aachen Campuksella toimiva CBI-verkosto kokoaa 32 jäsentä sekä tutkimuslaitoksia ja muita yhteistyökumppaneita kehittämään rakennusalaa ja nopeuttamaan uusien ratkaisujen käyttöönottoa. Verkoston työ ulottuu myös modulaariseen rakentamiseen.

Suomessa vastaava, alan toimijoita laajasti kokoava yhteistyö loistaa poissaolollaan.

Faktaboksi: Mikä on IC-Europe?

IC-Europe eli European Association for Industrialised Construction on eurooppalainen teollistetun rakentamisen toimialajärjestö. Se kokoaa yhteen alan toimijoita eri puolilta Eurooppaa ja edistää yhteistyötä, tiedonvaihtoa sekä yhteisten toimintamallien kehittämistä.

Yksi järjestön keskeisistä tavoitteista on standardisoinnin edistäminen. Yhteiset käytännöt voivat helpottaa teollistettujen rakennusratkaisujen hyödyntämistä yli maarajojen ja samalla parantaa yritysten mahdollisuuksia toimia eri Euroopan markkinoilla.

IC-Europeen voivat hakea suoriksi jäseniksi kansalliset toimialajärjestöt sekä teollistettuun rakentamiseen erikoistuneet yritykset, kuten urakoitsijat, valmistajat, jälleenmyyjät ja konsultit. Myös järjestön työryhmiin voi hakea mukaan, ja osa niistä on avoinna IC-Europen ulkopuolisille ammattilaisille.

Suomessa hajanaisuus näkyy jo hankinnoissa

Suomessa modulaarisella rakentamisella on pitkät perinteet ja alan tekninen osaaminen on korkealla tasolla. Kehityksen seuraava vaihe ei kuitenkaan ole kiinni vain siitä, millaisia rakennuksia osaamme tehdä. Tarvitsemme enemmän yhteistyötä sen ympärille, miten modulaarista rakentamista määritellään, hankitaan ja arvioidaan.

Tilaajan pitäisi pystyä vertailemaan erilaisia rakentamisen ratkaisuja tasapuolisesti, mutta se on vaikeaa, jos vertailuperusteet on rakennettu ensisijaisesti perinteistä rakentamista varten.

Tällä hetkellä moni tilaaja, viranomainen ja rakennusalan ammattilainen tuntee modulaarisen rakentamisen mahdollisuudet vielä puutteellisesti. Modulaarinen rakennus saatetaan esimerkiksi mieltää ensisijaisesti väliaikaiseksi ratkaisuksi, vaikka samalla rakentamistavalla voidaan toteuttaa myös pitkäaikaisia rakennuksia.

Tiedon ja yhteisten määritelmien puute näkyy erityisesti hankinnoissa. Tilaajan pitäisi pystyä vertailemaan erilaisia rakentamisen ratkaisuja tasapuolisesti, mutta se on vaikeaa, jos vertailuperusteet on rakennettu ensisijaisesti perinteistä rakentamista varten.

Rakennusinvestointia arvioitaessa huomio kiinnittyy luonnollisesti esimerkiksi hintaan, laatuun ja aikatauluun. Modulaarisessa rakentamisessa kokonaisuuteen vaikuttavat kuitenkin myös rakennuksen muuntojoustavuus, mahdollisuus laajentaa tai pienentää tiloja sekä se, voidaanko rakennus tai sen osia käyttää uudelleen alkuperäisen tarpeen päätyttyä.

Juuri tällaiset ominaisuudet ovat arvokkaita aikana, jolloin tilatarpeiden ennustaminen vuosikymmeniksi eteenpäin on entistä vaikeampaa. Jos niitä ei osata huomioida hankinnassa, modulaarinen vaihtoehto voi jäädä tarkastelun ulkopuolelle myös silloin, kun se sopisi hankkeen tarpeisiin.

Yhteiset ohjeet, määritelmät, hankintamallit ja sopimusrakenteet voisivat helpottaa erilaisten vaihtoehtojen arviointia ja tehdä hankinnoista selkeämpiä sekä tilaajille että niihin osallistuville yrityksille.

Yhteiset standardit voisivat avata suomalaiselle osaamiselle suuremmat markkinat

Standardisointi saattaa kuulostaa kaukaiselta yksittäisen rakennushankkeen näkökulmasta. Yrityksille sillä on kuitenkin hyvin käytännöllinen merkitys.

Jos modulaarisia rakennuksia koskevat vaatimukset, hyväksynnät ja käytännöt poikkeavat merkittävästi maasta toiseen, samaa ratkaisua ei välttämättä voida hyödyntää sellaisenaan eri markkinoilla. Yritysten on mukautettava tuotteitaan ja prosessejaan jokaiseen toimintaympäristöön erikseen.

Yhteiset eurooppalaiset standardit ja käytännöt voisivat tehdä markkinasta nykyistä ennustettavamman ja helpottaa ratkaisujen hyödyntämistä yli maarajojen.

Yrityksille standardisoinnilla on hyvin käytännöllinen merkitys.

Suomelle tämä on mahdollisuus. Meillä on osaamista teollisessa rakentamisessa ja ratkaisuissa, joiden pitää toimia vaativissa olosuhteissa. Mitä enemmän eurooppalaiset markkinat kehittyvät yhteiseen suuntaan, sitä kiinnostavammaksi kysymykseksi nousee myös suomalaisen modulaarisen rakentamisen vientipotentiaali.

Suomalaista modulaarisen rakentamisen vientipotentiaalia ei tule unohtaa.

Siksi meidän kannattaa olla mukana eurooppalaisessa yhteistyössä nyt, kun yhteisiä toimintamalleja ja standardeja vielä rakennetaan. Jos tulevaisuuden pelisääntöjä tehdään joka tapauksessa, suomalaisen rakennusalan näkökulman kannattaa kuulua keskustelussa.

Myös sääntely tarvitsee alan yhteistä näkemystä

Yhteistyön tarve ulottuu hankinnoista sääntelyyn. Modulaarisella rakentamisella ei ole Suomessa yksiselitteistä asemaa omana rakentamisen kategorianaan, eikä viranomaisilla ole aina käytössään alan yhteistä näkemystä esimerkiksi rakennusmääräysten tai ympäristövaikutusten arvioinnin kehittämisessä.

Kun yhteiset määritelmät ja käytännöt puuttuvat, samoja kysymyksiä voidaan joutua ratkaisemaan uudelleen eri hankkeissa ja eri puolilla Suomea. Tämä vaikeuttaa ennakointia niin tilaajien kuin alan yritystenkin näkökulmasta.

Alan yhteinen verkosto voisi tuoda keskusteluun käytännön kokemusta ja muodostaa yhteisiä näkemyksiä esimerkiksi standardeista, hankintamalleista ja sääntelyn kehittämisestä. Myös viranomaisten olisi helpompi käydä keskustelua alan kanssa, jos yksittäisten yritysten rinnalla olisi laajempi toimijoiden joukko.

Rakennustenkin pitää pystyä muuttumaan

Samaan aikaan tilatarpeet muuttuvat yhä nopeammin. Väestö kasvaa toisilla alueilla ja vähenee toisilla, palveluverkkoja uudistetaan ja yritysten investoinnit synnyttävät uusia tilatarpeita. Rakennuksilta tarvitaan siksi enemmän joustavuutta.

Modulaarisessa rakentamisessa rakennusta voidaan muuttaa, siirtää ja sen osia käyttää uudelleen. Alkuperäisen tilatarpeen päättyminen ei siis välttämättä tarkoita rakennuksen tai siihen käytettyjen materiaalien käyttöiän päättymistä. Tämä tekee modulaarisuudesta kiinnostavan myös resurssitehokkuuden ja kiertotalouden näkökulmasta.

Suomen kannattaa tulla mukaan nyt

Euroopassa modulaarisen ja teollistetun rakentamisen yhteisiä toimintamalleja rakennetaan jo. Suomella on osaamista, josta voisi olla hyötyä tässä kehityksessä: ja samalla paljon voitettavaa tiiviimmästä yhteistyöstä.

Yhteinen verkosto voisi helpottaa hankintoja, tuoda alan näkökulmaa sääntelyyn ja standardisointiin sekä vahvistaa suomalaisyritysten mahdollisuuksia toimia Euroopan markkinoilla.

Ensimmäisten askelten ei tarvitse olla monimutkaisia.

Faktaboksi: Kolme käytännön askelta Suomelle

1. 1. Kootaan yhteinen verkosto.
      

      Tuodaan modulaarisen ja teollistetun rakentamisen yritykset, tilaajat, suunnittelijat, tutkijat ja muut alan toimijat saman pöydän ääreen kehittämään alaa.

   2. Tehdään hankinnoista helpompia.

      Luodaan tilaajille yhteisiä ohjeita, määritelmiä sekä hankinta- ja sopimusmalleja, joiden avulla erilaisia ratkaisuja voidaan arvioida tasapuolisesti esimerkiksi kustannusten, muuntojoustavuuden ja elinkaaren näkökulmasta.

   3. Viedään suomalainen osaaminen Eurooppaan.

      Osallistutaan aktiivisesti eurooppalaiseen standardointi- ja yhteistyötyöhön silloin, kun alan yhteisiä toimintamalleja rakennetaan.

Suomella on modulaarisen rakentamisen osaamista. Nyt meidän pitäisi varmistaa, että olemme mukana myös päättämässä, mihin suuntaan ala Euroopassa kehittyy.

Aleksi Hillman
Tuotekehitysjohtaja
Adapteo