Luokan kuiva sisäilma heikentää työtehoa

Luokan kuiva sisäilma heikentää työtehoa

Lapset viettävät arkisin paljon aikaa koulussa, joten koulun olosuhteet vaikuttavat merkittävästi heidän hyvinvointiinsa. Luokkahuoneen liian kuiva sisäilma voi ärsyttää silmiä, kurkkua ja nenää sekä heikentää työtehoa. Koulutyö sujuu parhaiten, kun ilmastointi on riittävä ja ilmankosteus sopiva.

• Ihanteellinen suhteellinen ilmankosteus on 30–40 %.
• Tutkimuksessa seuratuista oppilaista 46 % oli lukukauden aikana ollut poissa koulusta hengitystieinfektioiden vuoksi.

Huoneilman kosteus on osa sisäilman laatua ja vaikuttaa siihen, miten miellyttävää tilassa on olla. Ilmankosteudella on myös terveydellisiä vaikutuksia. Liian kuiva ilma voi aiheuttaa kirvelyä tai roskan tuntua silmissä. Nenän limakalvot voivat kuivua ja ärtyä. Myös kurkku voi tuntua kuivalta ja ärtyä.

Kun ilma on liian kuivaa, hengitysteiden värekarvojen liike hidastuu ja ilman poistuminen hengitysteistä vaikeutuu. Tämä kasvattaa tulehdustautien riskiä. Liian kostea ilma puolestaan lisää kemikaalien haihtumista materiaaleista ja suurentaa mikrobikasvun riskiä.

Sisäilma on usein kuivaa etenkin talvella

Kylmissä maissa huoneilma on talvisin usein liian kuivaa. Ihanteellinen suhteellinen ilmankosteus on 30–40 prosenttia. Pakkaspäivinä sisäilman ilmankosteus voi kuitenkin laskea jopa 10–20 prosenttiin. Ilma tuntuu erityisen kuivalta, kun huoneessa on liian lämmin.

Ilmanvaihto vaikuttaa sisäilman kosteuteen

Ilmanvaihdon tehtävä on tuoda puhdasta ilmaa hengittämistä varten ja poistaa huonetilasta epäpuhtauksia. Se vaikuttaa myös sisäilman kosteuteen.

Ilmanvaihto ei ollut mittausten mukaan riittävä yhdessäkään luokassa, joissa oli painovoimainen ilmanvaihto tai pelkkä koneellinen poistoilmanvaihto.

Koulutiloilta vaadittava ilmanvaihto on 6 litraa sekunnissa henkilöä kohti tai 3 litraa sekunnissa lattianeliötä kohti. Ilmanvaihdon tulee olla tasapainotettua siten, että ilma vaihtuu riittävästi mutta vetoa ei synny. Se pitää myös säätää oppilasmäärän mukaiseksi.

Tulehdusoireista johtuvat poissaolot näkyvät oppimistuloksissa

Suomessa THL on tutkinut sisäilman vaikutuksia peruskoulun kuudesluokkalaisten terveyteen ja oppimistuloksiin 334 koulussa. Oppilaista 43 prosenttia kertoi, että heillä oli ollut lukuvuoden aikana ylähengitysteiden tulehdusoireita, kuten tukkoista nenää, nuhaa, kuivaa tai kipeää kurkkua, käheää ääntä, kuivaa tai limaista yskää tai kuumetta. 46 prosenttia oppilaista oli lukukauden aikana ollut poissa koulusta hengitystieinfektioiden vuoksi.

Matematiikan oppimistulokset olivat muita kouluja heikommat kouluissa, joissa oppilailla oli ollut eniten hengitystieinfektioista johtuvia poissaoloja tai päänsärkyä ja keskittymisvaikeuksia.

Koneellinen ilmanvaihto takaa parhaiten hyvän oppimisympäristön

Suomalaistutkimuksessa oli eniten hengitystieoireista johtuvia poissaoloja niissä kouluissa, joiden ilmanvaihto oli riittämätön. Ilmanvaihto ei ollut mittausten mukaan riittävä yhdessäkään luokassa, joissa oli painovoimainen ilmanvaihto tai pelkkä koneellinen poistoilmanvaihto. Miellyttävän ja terveyttä edistävän oppimisympäristön varmistamiseksi tarvitaan tutkimuksen mukaan koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto.

Kun sisäilmankosteus on kohdallaan, oppilaatkin voivat paremmin.

Adapteo-koulu tarjoaa parhaat mahdolliset sisäilmaolosuhteet

Adapteon koulutiloissa on käytössä koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto parhaan mahdollisen ilmanlaadun takaamiseksi. Tilojen ilmanvaihto suunnitellaan lisäksi aina kohdekohtaisesti.

Koulumoduuleissa pyritään aina käyttämää uusinta, korkean hyötysuhteen omaavaa ilmanvaihtotekniikkaa, joka ottaa automaattisesti huomioon mahdollisen olosuhteiden muuttumisen. Ilmanvaihtojärjestelmät huolletaan säännöllisesti ja niiden oikea mitoitus ja säädöt tarkistetaan. Tällöin myös ilman suhteellinen kosteus pysyy mahdollisimman optimaalisella tasolla.

Sisäilman riittävän kosteuden säilyttäminen on haasteellista kylmissä maissa talvella, kun luokkatiloja lämmitetään. Liian korkeat sisälämpötilat kuivattavat ilmaa, joten on tärkeää, että lämpötilat pidetään optimaalisina, 20–22 celsiusasteessa.