Suomen kunnat ja kaupungit kamppailevat jatkuvasti ikääntyvän rakennuskannan ja sen mukanaan tuomien sisäilmaongelmien kanssa, erityisesti lasten ja nuorten käyttämissä kouluissa ja päiväkodeissa. Nämä haasteet eivät vaikuta pelkästään tilojen viihtyvyyteen, vaan niillä on suoria seurauksia oppilaiden ja henkilöstön terveyteen ja oppimiseen.
Ratkaisuja koulu- ja päiväkotitilojen sisäilmahaasteisiisiin voidaan hakea ennakoinnista, tehokkaasta ongelmanratkaisusta ja joustavista tilaratkaisuista, kuten Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) erikoistutkija ja rakennusterveysasiantuntija Anniina Salmela, Adapteon tuotekehitysjohtaja Aleksi Hillman ja Nurmijärven kunnan tilakeskuksen päällikkö Pasi Kivelä valottavat Adapteon Space as a service – Sisäilmariskien hallinta kuntien tilaratkaisuissa -webinaarissa, joka esitettiin 26.9.2025.
Toimittaja Jesse Kamras (vas.), Pasi Kivelä ja Aleksi Hillman ratkomassa sisäilmahaasteita.
Sisäilmaongelmien syyt ja laajuus ovat monen tekijän summa
Sisäilmaongelmat ovat usein monimutkainen kokonaisuus, jonka taustalla on useita toisiinsa vaikuttavia tekijöitä. Salmela korostaa, että "Palapeli koostuu ulkoilman päästölähteistä, ilmanvaihdosta, tilan käyttäjistä ja heidän toiminnastaan, rakennuksesta, rakennuksen omista päästölähteistä ja maaperästä. Tämä kaikki vaikuttaa sisäilman laatuun ja siihen, miten sen koemme". Nämä tekijät voivat aiheuttaa sekä viihtyvyys- että terveyshaittaa.
Yleisimpiä ongelmien aiheuttajia kunnissa vuonna 2023 olivat olosuhteisiin liittyvät tekijät, kuten ilmanvaihdon ongelmat (tunkkaisuus ja painesuhteet), liian korkea tai matala lämpötila ja ilmankosteus sekä vedontunteet. Salmela kuvailee ilmanvaihtoa "rakennuksen keuhkoiksi" ja sen vaikutusta kosteuteen ja painesuhteisiin. Muita merkittäviä epäpuhtauksia ovat pienhiukkaset, passiivinen tupakointi, kosteusvaurioista syntyvät mikrobit, allergeenit, hiilidioksidi sekä haihtuvat ja puolihaihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOCs, SVOCs), joita vapautuu esimerkiksi rakennus- ja sisustusmateriaaleista.
Vaikka ongelmat ovat edelleen läsnä, positiivista kehitystä on tapahtunut. "Vuonna 2023 kuntien omistamien rakennusten kokonaisneliömäärästä keskimäärin 5–10 % oli merkittäviä sisäilmaongelmia, kun vuonna 2019 vastaava luku oli 5–18 %", Salmela jatkaa. Tämä osoittaa kuntien panostuksen lisääntyneen, vaikka koulurakennuskanta on edelleen vanhaa, pääosin 1950- ja 1960-luvuilta. Varhaiskasvatuksen tilat ovat uusiutuneet nopeammin, mutta niissä suunta on suurempiin yksiköihin. Kunnossapidon tärkeyttä korostaa Koulukunto-hankkeen havainto, jonka mukaan ennen 2000-lukua rakennettujen opetusrakennusten kunto oli tyydyttävä tai välttävä.
Vantaan Kytöpuiston koulu toimii väistötilana Kytöpuiston, Itä-Hakkilan ja Ilolan koulujen korjausten aikana.
Ennaltaehkäisy ja varautuminen ovat sisäilmariskien hallinnassa avainasemassa
Reaktiivisesta ongelmanratkaisusta proaktiiviseen ennakointiin siirtyminen on hyvin keskeisessä asemassa. Tämä vaatii jatkuvaa tilannekuvan luomista, säännöllistä kiinteistönhoitoa, riittäviä resursseja ja osaamista sekä avointa viestintää. "Ennakoivassa sisäilmatyöryhmässä voidaan tunnistaa merkkejä, joita hyödyntäen voidaan käynnistää jo ennaltaehkäisevä työote", Salmela painottaa. Tällaisia merkkejä voivat olla esimerkiksi tilojen käyttöikä, tulevat korjaukset, käyttötarkoituksen muutokset tai yleinen tyytymättömyys.
Varautumissuunnitelmien säännöllinen päivittäminen on usein unohtuva asia. Myös vastuuhenkilöiden nimeäminen sekä viestintäsuunnitelman roolittaminen jäävät helposti huomiotta.
Myös riittämätön resursointi voi näkyä viiveinä ja riittämättöminä toimina sisäympäristöhaittojen ennaltaehkäisyssä.
Viestinnän ja yhteistyön merkitys
Sisäilmatyö on ennen kaikkea yhteistyötä ja suunnitelmallista viestintää. Selkeät toimintamallit, joissa vastuut ja roolit ovat tiedossa, ovat elintärkeitä. "Puutteellinen ja tai huolimaton viestintä lisää huolta eikä edistä tilanteen ratkaisemista", Salmela alleviivaa. Viestintäsuunnitelman tulee kattaa havainnot, selvitysten etenemisen, tutkimustulokset, toimenpiteet ja seurannan. Tärkeää on myös päättää sisäilmaprosessi virallisesti ja viestiä siitä, jotta tilanne siirtyy takaisin normaaliin arkeen.
Sisäilmaryhmät, jotka ovat moniammatillisia ja ratkaisevat tilanteita yhdessä, ovat tärkeä osa tätä työtä. Ryhmien toimintaa voidaan kehittää nopeammaksi ja ennakoivammaksi, jotta asioita ei tarvitse aina odottaa seuraavaan kokoukseen, vaan niitä hoidetaan spontaanisti. Myös rakennuskannan ja tilojen ylläpidon tiedon syvällinen ymmärrys nopeuttaa reagointia.
Joustavat tilaratkaisut toimivat pelastajana kriisitilanteissa
Kun sisäilmaongelmat kärjistyvät ja vaativat nopeita väistöratkaisuja, modulaariset tilat ovat nousseet tehokkaaksi ja joustavaksi vaihtoehdoksi. Nurmijärven kunnan Pasi Kivelä muistuttaa, että tilanne saattaa eskaloitua jopa vuoden sisällä. Aleksi Hilman Adapteolta huomauttaa, että tietoisuus hyvästä sisäilmasta on parantunut ja sitä osataan vaatia entistä paremmin.
Modulaaristen tilojen etuja ovat:
-
Toimitusnopeus: Optimaalisessa tilanteessa modulaarinen ratkaisu voidaan toteuttaa jopa kuudessa kuukaudessa, mikä edellyttää tehokasta viranomaisyhteistyötä ja huolellista taustatyötä jo ennen päätöstä.
-
Muuntojoustavuus ja skaalautuvuus: Modulaarisia tiloja voidaan muokata koulusta päiväkodiksi, skaalata oppilasmäärien mukaan ja jopa siirtää paikasta toiseen tarpeen mukaan.
-
Kustannustehokkuus: Kunnan taseen ei tarvitse rasittua suurista investoinneista, vaan joustavat vuokratilat tarjoavat aidosti taloudellisen vaihtoehdon.
Modulaariset tilat ovat hyvin suunniteltuja ja räätälöityjä käyttäjien tarpeisiin. Suunnitteluun osallistuvat yleensä aktiivisesti mm. opettajat, varhaiskasvattajat sekä keittiöhenkilökunta, jotta voidaan varmistaa tilojen toimivuus arjessa.
Vinkit sisäilmariskien varalle:
- Päivitä varautumissuunnitelmia säännöllisesti ja nimeä selkeät vastuuhenkilöt.
- Tunne rakennuskantasi kunto ja ole tietoinen tulevista korjauksista.
- Tee palveluverkkoselvitys, joka auttaa kohdistamaan resurssit oikein ja harkitsemaan tilapäisratkaisuja niille alueille, joissa tarpeet tulevat muuttumaan.
- Panosta viranomaisyhteistyöhön (rakennusvalvonta, terveys- ja paloviranomaiset) jo ennakkoon.
- Käynnistä taustatyö väistötilojen osalta ajoissa rakennusvalvonnan ja kaavoituksen kanssa.
- Kuuntele toimittajia ja heidän moduuliratkaisujensa tarjoamaa joustavuutta. Avoin vuoropuhelu johtaa parhaisiin ratkaisuihin.
- Muista viestinnän tärkeys koko prosessin ajan, erityisesti oppilaiden ja vanhempien suuntaan, sillä se vähentää stressiä ja lisää luottamusta.
Ennakoimalla, panostamalla yhteistyöhön ja hyödyntämällä joustavia tilaratkaisuja kunnat voivat paremmin hallita sisäilmahaasteita ja varmistaa terveelliset ja turvalliset oppimisympäristöt lapsille sekä nuorille.
Katso Sisäilmariskien hallinta kuntien tilaratkaisuissa -webinaari kokonaisuudessaan täältä!