- 1 min lukuaika
Kiertotalousmalli Adapteon toiminnan pohjana
Adapteon modulaarisia rakennuksia käytetään uudelleen useita kertoja niiden elinkaaren aikana. Rakennusmoduuleja voidaan siirtää, muunnella, uudelleenkäyttää ja lopulta kierrättää. Tämä kiertokulku on kiertotalousmallimme perusta, jossa resurssit kiertävät tehokkaasti ja jätteen määrä minimoidaan. Tarkastellaan yhtä käytännön esimerkkiä kiertotaloudesta.
Tiirismaan koulun väistötilojen kiertokulku
Kiertotalousmalli mahdollistaa rakennusmoduulien siirtämisen, jolloin rakennusta voidaan laajentaa tai pienentää ja lopulta se saadaan purettua käyttökelpoisiin osiin, purkutöissä syntyvän rakennusjätteen määrä minimoiden. Hyvänä esimerkkinä tästä on Lahdessa sijaitseva Tiirismaan koulu, joka toimi Adapteon siirtokelpoisissa tiloissa vuoden 2016 alusta lähtien odottamassa uuden koulurakennuksen valmistumista.
Koulu toimi alkuperäisissä väistötiloissa kahden vuoden ajan, kunnes kasvaneen oppilasmäärän vuoksi tarvittiin lisätilaa. Adapteo toimitti koululle yhden yksikerroksisen rakennuksen tilalle kaksikerroksisen tilan, jossa sijaitsivat fysiikan- ja kemian luokat, tekstiilityön luokka, tilat perus- sekä erityisopetukseen ja ATK-luokka.
Syksyllä 2023 Lahden kaupunki sai valmiiksi kokonaan uuden Paavolan kampuksen, jossa toimivat yhdistyneet Tiirismaan ja Harjun peruskoulut sekä Gaudia-suurlukio. Adapteon toimittamat Tiirismaan koulun väistötilat olivat palvelleet riittävän ajan ja ne voitiin purkaa sekä siirtää uuteen käyttötarkoitukseen.
Suurin osa Tiirismaan koululla palvelleista rakennusmoduuleista kunnostetaan ja ne saavat uuden elämän jonkin toisen suuren suomalaiskaupungin koulun väistötiloina – tai niistä voi tulla vaikka toimistoja tai terveydenhoitotiloja.
Rakennusmoduulit uudelleenkäytetään ja lopulta kierrätetään
Rakennusmoduulejamme uusiokäytetään yhä uudelleen ja uudelleen. Puramme ja kunnostamme siirtokelpoisen rakennuksemme huolellisesti taataksemme moduulien tehokkaan uudelleenkäytön ja maksimoidaksemme niiden käyttökelpoisen elinajan. Materiaalit ja sisustus käytetään uudelleen tai myydään eteenpäin.
Kun modulaarinen rakennusyksikkö on saavuttanut vuokraelinkaarensa pään, eikä enää täytä teknisiä vaatimuksia, se joko myydään tai lahjoitetaan toiseen tarkoitukseen. Adapteon rakennukset ovat saaneet uuden elämän kahviloina, kesämökkeinä, nuorten kerhotiloina, kausityöntekijöiden majoitustiloina ja leirintäalueiden apurakennuksina.
Katso havainnollinen video kiertotalousmallista!
Myös muutamat yritykset ovat alkaneet kehittää liiketoimintamalleja käytöstä poistettujen rakennusmoduulien uudelleenkäyttämiseksi. Toiminta pohjautuu kestävään kehitykseen ja siinä hyödynnetään mahdollisimman paljon kierrätettyjä ja uudelleenkäytettyjä tuotteita.
Tutustu tarkemmin kiertotalousmalliimme.
Modulaarinen rakennustapa mahdollistaa kierrätettävyyden
Modulaarinen rakentaminen ja kiertotalous kulkevat käsi kädessä kohti ympäristöystävällisempää rakennusalaa. Kevyet, uusiutuvat materiaalit kuten puu, tekevät modulaarisista rakennuksista paitsi kustannustehokkaita, myös ympäristöystävällisiä. Hyvällä suunnittelulla, vakioiduilla ratkaisuilla ja materiaalivalinnoilla varmistetaan, että rakennukset palvelevat useita eri tarkoituksia ja niiden kierrätys on helppoa. Standardoidun ja sisätiloissa tapahtuvan tuotantotekniikan avulla rakennusmoduulit pystytään valmistamaan tehokkaasti sekä minimoimaan niin jätteen syntymisen kuin siirrettävän rakennuksen kosteuden.
Adapteo on kestävyyden suhteen alan kärkeä ja pyrkii resurssitehokkuuteen myös työmaan valmisteluissa, kuten vedenkäytössä sekä sähkö- ja perustustöissä. Tavoitteena on mahdollisimman ympäristöystävällinen kuljetus projektikohteille ja sieltä pois. Adapteon kaltaiset yritykset edistävät aktiivisesti muutosta kohti toimivaa kiertotaloutta etsimällä uusia käyttötarkoituksia jo elinkaarensa päähän tulleille moduulirakennuksille, mikä tukee sekä kestävää liiketoimintaa että ympäristöä. Rakennusalan hiilipäästöjen mittaaminen ja seuranta ovat myös keskeisiä askeleita kohti vihreämpää tulevaisuutta.
Kiertotalous rakennusteollisuudessa on myös yksi Suomen valtion kestävän kehityksen tavoitteista.