Uusi tuhannen oppilaan pysyvä koulu vai oppilasmäärien mukaan mukautuva koulu?
Suomessa vallitseva koulurakennusten suunnittelua ohjaava trendi on ollut rakentaa suuria, avaria ja monien käyttäjien tarpeisiin soveltuvia ja muuntautuvia koulurakennuksia. Uusi opetussuunnitelma edellyttää tiloilta muun muassa joustavuutta, muokkautuvuutta ja oppimista tukevia tiloja. Onko ainoa vaihtoehto rakentaa vain suuria, keskitettyjä opinahjoja?
Uuden ajan koulutiloilta edellytetään joustavuutta ja turvallisuutta
Vuonna 2014 voimaan tulleessa perusopetuksen opetussuunnitelmassa määritellään, että ”hyvin toimivat oppimisympäristöt edistävät vuorovaikutusta, osallistumista ja yhteisöllistä tiedon rakentamista”.
Käytännössä tämä on luonut trendin rakentaa suuria monitoimirakennuksia jopa tuhannelle oppilaalle. Koulujen lisäksi rakennuksissa toimii monesti kunnan muitakin palveluja, kuten päiväkoti, kirjasto, hammashoitola tai vaikka sisäliikuntahalli.
Opetussuunnitelman peräänkuuluttamaa muokkautuvuutta ja ryhmätyöskentelyä on voitu tehostaa suurilla, avarilla tiloilla, joita voidaan tarvittaessa jakaa erilaisilla kalusteratkaisuilla ja liikuteltavilla seinillä. Toisin sanoen perinteisiä käytävien varsille levittäytyviä suljettuja luokkahuoneita näkee uusissa kouluissa vähemmän.
Koulu tulee rakentaa käyttäjiensä mukaan
Opetushallituksen entinen yliarkkitehti ja nykyisin vapaana konsulttina toimiva arkkitehti SAFA Reino Tapaninen on aiemmissa haastatteluissaan todennut, että uusi opetussuunnitelma ei sinänsä edellytä suurten ja avarien koulurakennusten rakentamista.
Opetussuunnitelma listaakin perusopetuksen tilaratkaisuissa otettavaksi huomioon ”ergonomia, ekologisuus, esteettisyys, esteettömyys ja akustiset olosuhteet sekä tilojen valaistus, sisäilman laatu, viihtyisyys, järjestys ja siisteys”. Suunnitelmassa ei siis mainita suurten yksikköjen olevan ainoa vaihtoehto.
Tapaninen korostaakin käyttäjien kuulemista koulujen suunnittelussa:
– Kouluyhteisöissä ja päiväkotiyhteisöissä käyttäjien kuuleminen on etusijalla. Opettajia ja muita tilojen käyttäjiä tulee kuulla, millaisessa oppimisympäristössä he haluavat työskennellä. Mikä on visio ja tavoitteet rakennukselle. Tämän tulisikin suunnittelijoiden ja hankkeen toteuttajan muistaa, alusta alkaen.
Kouluja voidaan rakentaa myös modulaarisesti, jolloin ne joustavat käyttäjämäärien mukaan.
Kunnissa herännyt kiinnostus uudenlaisia vaihtoehtoja kohtaan
Tulevaisuuden oppilasmäärien vaikean ennustettavuuden takia perinteisestä koulurakennuksen ajatusmallista ollaan jo joustamassa. Osassa kunnista onkin päädytty ajatukseen, että koulurakennusta ei kannata rakentaa seuraavaksi 100 vuodeksi.
– Mitä olen keskustellut kuntien edustajien kanssa kentällä, olen kuullut, että Suomen koulurakentaminen on mennyt osalta liian hienoksi ja kalliiksi. Tarvetta olisikin edullisemmalle ratkaisulle, joka muuntautuisi tarpeen mukaan. Kouluja palvelisi mahdollisuus poistaa ja lisätä komponentteja alkuperäiseen yksikköön, toteaa Reino Tapaninen.
Tapanisen mukaan isot kunnat ovat osaksi muuttaneet suhtautumistaan modulaarisia koulurakennuksia kohtaan. Kalliiden investointien sijaan haluttaisiin nopeampaa rakennustapaa ja muunneltavuutta. Myös rakennusten siirtomahdollisuus palvelisi monia kuntia. Tapaninen näkeekin modulaariset koulurakennukset yhtenä hyvänä lisänä ja vaihtoehtona perinteiselle rakentamiselle.
Modulaarinen koulurakennus joustava vaihtoehto epävarmassa tulevaisuudessa
Kysyttäessä moduulikoulurakennusten soveltuvuudesta korvaamaan pysyvä koulurakennus Tapaninen toteaa, että vaikeasti ennustettavissa tilanteissa modulaarisella rakennustavalla toteutetut koulurakennukset voivat olla kunnalle toimivampi ratkaisua pysyvän koulurakennuksen sijaan.
– Väestömäärän kasvun ja muuttumisen ennustaminen on nykyisin melko haasteellista. Pienissä kunnissa voi olla vaikea ennustaa oppilasmäärää 10–15 vuoden päähän. Rakennusinvestoinnit pitäisi kuitenkin pystyä mitoittamaan jopa 20 vuoden päähän. Tällöin investointien suunnittelu on hyvin hankalaa. Tässä mielessä modulaarinen koulu voi toimia perinteistä koulurakennusta paremmin.
Tapaninen nostaa esimerkiksi kunnan, jossa oppilasmäärien vähenemisen ja epävarman tulevaisuuden takia päädyttiin luopumaan kokonaan omasta koulurakennuksesta ja hankkimaan muunneltava koulurakennus leasing-rahoituksella. Jos oppilaita ei enää olisi riittävästi 10 vuoden kuluttua, tila voitaisiin muuttaa senioritaloksi.
Adapteo kehittää koulurakennuksiaan asiantuntijoiden kanssa
Keväällä 2021 Adapteolla polkaistiin käyntiin kunnianhimoinen koulurakennusten ja varhaiskasvatuksen tilojen kehityshanke. Adapteon tavoitteena on luoda uusi modulaarinen ratkaisu, joka tukee uudenlaista oppimista sekä vastaa ajan hengen vaatimuksiin.
Uutta ratkaisua on työstetty yhdessä niin Reino Tapanisen, projektin arkkitehtien, kuntien edustajien kuin Adapteon omien suunnittelijoiden ja edustajien kanssa. Lopputulos tullaan näkemään lähitulevaisuudessa.
Arkkitehti SAFA Reino Tapanisella on vuosikymmenien kokemus koulujen ja oppimistilojen suunnittelusta. Ennen vapaan konsultin uraansa Tapaninen toimi 25 vuotta Opetushallituksen yliarkkitehtinä ja sitä ennen 15 vuotta arkkitehtinä suunnitellen kouluja ja päiväkoteja.
