Tarvitaanko joustavuutta myös päivähoitoon?
– Ehdottomasti. Suuret avoimet tilat ovat sopivia silloin, kun lapset ovat aktiivisia ja esimerkiksi leikkivät tai tanssivat. On tärkeää, että pienemmät lapset voivat levätä, mikä onnistuu parhaiten hiljaisissa tiloissa. Pienempiä tiloja suositellaan myös silloin, kun lapset opettelevat lukemaan tai harjoittelevat keskittymistä muilla tavoin, Raila Oksanen sanoo.
Mitä sellaisia yhteiskunnallisia muutoksia on tapahtunut viimeisten 25 vuoden aikana, jotka ovat lisänneet joustavuuden tarvetta lasten hoito- ja koulutusympäristöissä?
– Polarisaatio lisääntyy monilla alueilla. Muutama vuosikymmen sitten lähes kaikki Suomen koulujen lapset puhuivat suomea, kun taas monilla lapsilla on nykyisin toinen äidinkieli. Myös sosioekonomiset erot ovat kasvaneet. Lisäksi ymmärrämme nyt paremmin, miten lasten oppimismahdollisuudet eroavat toisistaan. On tärkeää, että kouluympäristö ei vahvista polarisaatiota, vaan edistää sen sijaan integraatiota ja osallisuutta. Joustavien ratkaisujen ansiosta se on mahdollista, kertoo Raila.
Reino Tapaninen lisää:
– Näemme myös muutoksia väestön kehityksessä, mikä vaikuttaa siihen miten rakennamme päivähoito- ja koulurakennuksia. Pienemmissä kunnissa, esimerkiksi Pohjois- ja Itä-Suomessa, väestö ikääntyy ja lasten määrä vähenee, kun taas pääkaupunkiseudun väestö kasvaa.
Koska emme tiedä, miten muutokset kehittyvät, ei ole aina mielekästä rakentaa liikaa pysyväluonteisia rakennuksia, jotka eivät ole joustavia koon ja sijainnin suhteen. Mukautuvia rakennuksia voidaan siirtää tarpeiden mukaan, hän sanoo.
Onko rakennukset suunniteltu Adapteon kestävän kehityksen mukaisesti?
– Kyllä. Ne on valmistettu puusta, ne ovat skaalautuvia, ja ne voidaan siirtää uusiin paikkoihin tarpeiden muuttuessa. Se on todennäköisesti resurssitehokkaampaa kuin pysyväluonteisten rakennusten rakentaminen. Pysyvät rakennukset voivat jäädä tyhjiksi paikoilleen, jos niiden tarve paikallisesti on kadonnut, jonka jälkeen ne on ehkä rakennettava taas uudelleen toiseen paikkaan, missä on kysyntää, Reino Tapaninen sanoo.


Onko suuren yleisön keskuudessa virheellisiä käsityksiä mukautuvista rakennuksista?
– Kyllä, ehkä jonkin verran. Viime vuosina on tehty valtavia edistysaskelia mukautuvien rakennusten kehitystyössä. Jos sitä ei tiedä, saattaa luulla, että nykyajan joustavat rakennukset muistuttavat menneisyyden parakkeja. Ne olivat rumia, valmistettu tylsältä näyttävästä materiaalista, eikä niitä ollut mukautettu erityistarpeisiin. Mutta nyt design on houkuttelevampaa, rakenteet ovat parempia ja materiaalit ovat luonto- ja ihmisystävällisiä, Raila Oksanen sanoo.