Älykoulu

Esikouluille ja kouluille joustavat rakennukset, jotka on suunniteltu tarjoamaan ihanteellinen ja älykäs oppimisympäristö.

 

Adapteon uusi Älykoulu luo edellytykset yhteisöllisyydelle ja osallistamiselle

Adapteo tuo Suomeen uudet joustavat rakennukset kouluja ja päiväkoteja varten. Ne on suunniteltu tarjoamaan ihanteellinen ja älykäs oppimisympäristö. Koulurakentamisen asiantuntija, arkkitehti Reino Tapaninen ja Raila Oksanen, oppimisympäristöjen asiantuntija, palkattiin neuvonantajiksi Älykoulun suunnitteluun. Heidän mukaansa joustavuus on opetusrakennusten tulevaisuus, sillä se luo edellytykset osallistavalle koulunkäynnille, jossa yksilöiden tarpeet huomioidaan. 

Keväällä 2021 Adapteo aloitti älykkäiden koulun ja päivähoidon rakennusten kehittämisen Suomessa. Yrityksessä huomattiin, että kunnilla oli kasvava tarve modulaarisille koulurakennuksille väliaikaista, pitkäaikaista ja pysyvää käyttöä varten. Yhteistyössä Suomen alan johtavien asiantuntijoiden kanssa Adapteo pyrkii vastaamaan näihin tarpeisiin parhaalla mahdollisella tavalla. Uki Arkkitehdit -arkkitehtitoimiston arkkitehti Joona Heikkilä sai lopulta tehtäväkseen suunnitella uudet joustavat rakennukset. Reino Tapaninen ja Raila Oksanen toimivat Joona Heikkilän apuna koko prosessin ajan tarjoten asiantuntemusta ja vankkaa, kokemusperäistä näkemystä pedagogisesta arkkitehtuurista.

Pedagogiikan ja oppimisen asiantuntijat Raila Oksanen ja Reino Tapaninen, ammattimaiset neuvonantajat Älykoulun suunnitteluprosessissa.

– Olen innoissani osallistumisestani tähän projektiin. Adapteo huomasi, että joustavat ratkaisut voivat luoda Älykoulun juuri oikeaan aikaan, Reino Tapaninen sanoo. 

Reino on yksityinen konsultti, joka keskittyy koulurakennuksiin ja koulutusympäristöihin. Aikaisemmin hän oli Opetushallituksen yliarkkitehtina 25 vuotta ja vastasi koulujen arkkitehtuurin ja rakentamisen suuntaviivojen kehittämisestä. Raila Oksanen on sekä luokanopettaja että kasvatustieteiden tohtori, ja hän on tutkinut oppimisympäristöjä eri puolilla Suomea. 

– Yhteiskunta on kehittynyt paljon viimeisten 25 vuoden aikana ja oppimisen tilojen on mukauduttava muutoksiin. Pysyväluonteiset rakennukset, joissa on 60 neliömetrin luokkahuoneita vierekkäin pitkin käytävää, eivät enää toimi, kertoo Raila Oksanen. 

Miksi perinteiset kouluympäristöt, joissa on samankokoiset luokkahuoneet, eivät enää palvele tarkoitustaan?

– Oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaaminen on muunneltavia tiloja vaikeampaa. Suljetut luokkahuoneet eivät edistä kouluyhteisön yhteisöllisyyden ja osallisuuden muodostumista.  Niissä ei huomioida oppilaiden yksilöllisiä tarpeita, joista tiedämme nyt enemmän, Raila Oksanen sanoo.

Miltä älykkäämpi koulu näyttää?

– Älykoulussa opettajat voivat vaihdella huoneiden kokoa oppilaiden ja koulutustarpeiden mukaan. Kahden lapsiryhmän pitäisi pystyä laulamaan yhtä aikaa suuressa avoimessa tilassa. Sama tila pitäisi voida muuttaa pienemmäksi huoneeksi, jossa oppilaat voivat keskittyä, kun on aika opiskella keskittymistä vaativia aineita. Lisäksi oppimisvaikeuksista kärsivät oppilaat saattavat tarvita pienempiä tiloja voidakseen paremmin osallistua opetukseen, Raila Oksanen sanoo. 


Tarvitaanko joustavuutta myös päivähoitoon?

– Ehdottomasti. Suuret avoimet tilat ovat sopivia silloin, kun lapset ovat aktiivisia ja esimerkiksi leikkivät tai tanssivat. On tärkeää, että pienemmät lapset voivat levätä, mikä onnistuu parhaiten hiljaisissa tiloissa. Pienempiä tiloja suositellaan myös silloin, kun lapset opettelevat lukemaan tai harjoittelevat keskittymistä muilla tavoin, Raila Oksanen sanoo. 

Mitä sellaisia yhteiskunnallisia muutoksia on tapahtunut viimeisten 25 vuoden aikana, jotka ovat lisänneet joustavuuden tarvetta lasten hoito- ja koulutusympäristöissä?

– Polarisaatio lisääntyy monilla alueilla. Muutama vuosikymmen sitten lähes kaikki Suomen koulujen lapset puhuivat suomea, kun taas monilla lapsilla on nykyisin toinen äidinkieli. Myös sosioekonomiset erot ovat kasvaneet. Lisäksi ymmärrämme nyt paremmin, miten lasten oppimismahdollisuudet eroavat toisistaan. On tärkeää, että kouluympäristö ei vahvista polarisaatiota, vaan edistää sen sijaan integraatiota ja osallisuutta. Joustavien ratkaisujen ansiosta se on mahdollista, kertoo Raila. 

Reino Tapaninen lisää: 

– Näemme myös muutoksia väestön kehityksessä, , mikä liittyy siihen miten rakennamme päivähoito- ja koulurakennuksia. Pienemmissä kunnissa, esimerkiksi Pohjois- ja Itä-Suomessa, väestö ikääntyy ja lasten määrä vähenee, kun taas pääkaupunkiseudun väestö kasvaa.

Koska emme tiedä, miten muutokset kehittyvät, ei ole aina mielekästä rakentaa liikaa pysyväluonteisia rakennuksia, jotka eivät ole joustavia koon ja sijainnin suhteen. Mukautuvia rakennuksia voidaan siirtää tarpeiden mukaan, hän sanoo. 

Onko rakennukset suunniteltu Adapteon kestävän kehityksen mukaisesti?

– Kyllä. Ne on valmistettu puusta, ne ovat skaalautuvia, ja ne voidaan siirtää uusiin paikkoihin tarpeiden muuttuessa. Se on todennäköisesti resurssitehokkaampaa kuin pysyväluonteisten rakennusten rakentaminen. Pysyvät rakennukset voivat jäädä tyhjiksi paikoilleen, jos niiden tarve paikallisesti on kadonnut, jonka jälkeen ne on ehkä rakennettava taas uudelleen toiseen paikkaan, missä on kysyntää, Reino Tapaninen sanoo. 

 

Onko suuren yleisön keskuudessa virheellisiä käsityksiä mukautuvista rakennuksista?

– Kyllä, ehkä jonkin verran. Viime vuosina on tehty valtavia edistysaskelia mukautuvien rakennusten kehitystyössä. Jos sitä ei tiedä, saattaa luulla, että nykyajan joustavat rakennukset muistuttavat menneisyyden parakkeja. Ne olivat rumia, valmistettu tylsältä näyttävästä materiaalista, eikä niitä ollut mukautettu erityistarpeisiin. Mutta nyt design on houkuttelevampaa, rakenteet ovat parempia ja materiaalit ovat luonto- ja ihmisystävällisiä, Raila Oksanen sanoo. 

Suomi tunnetaan laadukkaasta koulutuksestaan. Perustuuko Adapteon uusi, älykäs koulurakennus tälle perinteelle?

– Kyllä. Joustavuus mahdollistaa suuremman vaihtelun, joten monilla lapsilla ja opiskelijoilla on paremmat edellytykset opiskella, mikä antaa paremmat mahdollisuudet omaksua opetettava oppiaine. Koronapandemian aikaisen sulkutilan vuoksi kehitys koulutuksessa taantui. Mutta luulen, että nyt olemme alkaneet edistyä. Joustavat ratkaisut ovat tärkeitä, jotta kehitys kulkee taas oikeaan suuntaan, Raila Oksanen toteaa lopuksi. 

Mukautettavilla rakennuksilla voit olla varma, että saat optimaalisen ratkaisun juuri sinulle. Visiomme on työskennellä joustavan ja kestävän kehityksen yhteiskunnan puolesta ja tasoittaa tietä tulevalle sukupolvelle. Tehdään se yhdessä.

Älykoulu lanseerataan keväällä 2022.

Ota meihin yhteyttä

Adapteo Finland Oy
Äyritie 12 B
01510 Vantaa

Puh: 010 661 5500
info.fi@adapteo.com

 

Me autamme - kirjoita kysymyksesi tähän

Referenssit

Kempeleeseen näyttävä ja toimiva koulurakennus pysyvään käyttöön

Adapteo rakensi Kempeleen Ylikylän koulun yhteyteen koulurakennuksen, joka on yhdistetty käytävällä sydänkouluun. Projekti saatiin vietyä ...

Tulevaisuuden terveyskeskus on muuntojoustava

Kiertotalous, muuntokyky ja toiminnallisuus on huomioitu Adapteon tiloissa hyvinvointi- ja terveyssektorille.