Asiantuntija-artikkelit

Adapteo mukana rakennusten hiilijalanjälkilaskurin testausvaiheessa

Rakennusala on yksi suurimmista kasvihuonekaasujen eli mm. hiilidioksidin, metaanin ja otsonin tuottajista.
Noin 35 % kaikista kasvihuonekaasupäästöistä syntyy rakennusalalla. Rakentamisen, korjauksen ja purkamisen aiheuttamat päästöt ovat vain kasvaneet. Suomessa on herätty tilanteeseen, ja ratkaisuksi kaavaillaan hiilijalanjälkilaskurin luomista rakentamiseen.

Faktat

35 %


Noin kolmannes kaikista kasvihuonekaasuista syntyy rakennussektorilla

2025


Rakentamismääräyksillä aletaan ohjata uudisrakennusten hiilijalanjälkeä vuoteen 2025 mennessä

Nykyinen tilanne on herättänyt Suomen päättäjät etsimään keinoja rakennusalan päästöjen pienentämiseksi. Ratkaisuksi kaavaillaan kansallista rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmän luomista eli kansankielisemmin hiilijalanjälkilaskuria.

Laskuri ohjaisi tulevaisuuden uudisrakentamista ja laaja-alaista korjausrakentamista löytämään mahdollisimman vähäpäästöisen rakennustavan.

Adapteo on mukana projektin pilottivaiheessa ainoana moduulitiloja rakentavana tahona. Pilottivaiheessa on mukana useita eri rakennusliikkeitä ja rakennuttajia, jotka kaikki laskevat kohteidensa hiilijalanjäljen ja arvioivat laskentamenetelmän sopivuutta.

Adapteon yhteistyökumppani projektissa on Insinööritoimisto Vesitaito Oy, joka suorittaa Adapteon valitsemien kohteiden hiilijalanjäljen laskennan ja raportoinnin ympäristöministeriölle.

Rakennuksen elinkaaren kaikki vaiheet paisuttavat hiilijalanjälkeä

Kun puhutaan rakennuksen hiilijalanjäljestä, sen kokoon vaikuttavat rakennuksen elinkaaren kaikki vaiheet.

Toistaiseksi rakennuksen käyttö aiheuttaa suurimman osan jäljen koosta. Käytön aikainen energiankulutus vastaa nimittäin noin 65 % rakennuksen koko hiilijalanjäljestä VTT:n laskelmien mukaan.

Perinteisen rakennuksen elinkaaren vaiheet ovat:

  1. Materiaalien valmistus ja raaka-aineiden kuljetus valmistukseen
  2. Materiaalien kuljetus rakennuspaikalle sekä itse rakentaminen
  3. Energian käyttö rakennuksen käyttövaiheessa; rakennuksen kunnossapito ja korjaukset, osien vaihdot
  4. Rakennuksen purkaminen ja poisvienti, purkujätteen käsittely ja loppusijoitus

Näihin kaikkiin vaiheisiin vaikuttamalla voidaan siis myös pienentää rakennuksen synnyttämää hiilijalanjälkeä.

Rakennuksen hiilijalanjälkeen vaikuttaa sen koko elinkaari.
Itse rakentaminen aiheuttaa vain osan rakennuksen koko hiilijalanjäljestä.

Hiilijalanjälki ilmoitetaan hiilidioksidiekvivalentteina neliötä kohti

Tiivistetysti sanottuna rakennuksen hiilijalanjälki ilmaisee luvun, kuinka paljon rakennus aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä koko sen elinkaaren aikana.

Hiilijalanjälki mitataan ja ilmaistaan mittayksiköllä, jota kutsutaan hiilidioksidiekvivalentiksi (kg CO2e).

Rakennuksen hiilijalanjälki = kg CO2e / rakennuksen lämmitetty m2 / arviointijakson pituus

Hiilijalanjälkeä ilmaiseva luku saadaan, kun koko rakennuksen rakentamisen, käytön ja purkamisen aikana tai johdosta syntyneet päästöt jaetaan rakennuksen lämmitetyn tilan pinta-alalla, joka taas jaetaan vielä rakennuksen arvioidun käyttöiän mukaan.

Hiilidioksidiekvivalentissa on muunnettu kaikkien kasvihuonekaasujen ilmastoa lämmittävä vaikutus hiilidioksidin vastaavaksi vaikutuksesi. Näin puhutaan yksinkertaisemmin hiilidioksidiekvivalentista eikä esimerkiksi kasvihuonekaasuekvivalentista.

Esimerkkikohteiden kokonaispäästöjä

2 000 t CO2e

Kuusikerroksinen betonikerrostalo


75 t CO2e

Puurakenteinen pientalo


3 t CO2e

Bensiinikäyttöisen auton ajo 20 000 km:n matkalla


1 t CO2e

Helsinki–Bangkok-välinen lento per matkustaja


Hiilijalanjäljen laskentamenetelmän toimivuutta testataan parhaillaan

Rakennusten hiilijalanjäljen laskentamenetelmän luomisesta ja kehityksestä vastaa ympäristöministeriö. Luodun laskentamenetelmän sopivuutta käytännössä testataan pilottivaiheessa syksystä 2019 kevääseen 2020.

Pilotti- eli testausvaiheessa arvioidaan eri rakennustyyppien päästöjä, kuten asuinrakennuksia, liikerakennuksia sekä opetusrakennuksia.

Rakennuksen käytön aikaisia päästöjä lasketaan 50 vuoden arviointijaksolle tai erilliselle tavoitekäyttöiälle, kuten Adapteon moduulirakennusten kohdalla.

Arviointimenetelmässä tutkitaan myös rakennusten positiivisia ilmastovaikutuksia

Vaikka rakennuksista tuntuu aiheutuvan vain negatiivisia vaikutuksia ympäristölle, rakennuksilla voidaan saada aikaan myös positiivisia ilmastovaikutuksia. Tällöin puhutaan mitattavasta hiilikädenjäljestä.

Esimerkiksi puurakentaminen synnyttää hiilivarastoja, jotka osaltaan keventävät ilmakehään päätyvää hiilidioksidikuormaa. Sementtipohjaiset tuotteet voivat taas toimia hitaina hiilinieluina, kun hiilidioksidia sitoutuu betonirakenteeseen pikku hiljaa ilmasta.

Lisäksi positiivisissa vaikutuksissa arvioidaan rakennustuotteiden kierrätyksestä syntyviä hyötyjä.

Hiilikädenjäljen mittauksella halutaan kannustaa suunnittelijoita, rakennuttajia ja tuotevalmistajia kehittämään innovatiivisia ilmastoratkaisuja, joilla on vähentävä vaikutus hiilidioksidikuormaan.

Rakennuksilla voi olla myös hiilidioksidikuormaa keventäviä vaikutuksia.
Puurakenteisilla rakennuksilla voi olla myös positiivisia vaikutuksia ilmastoon.

Miten hiilijalanjälki vaikuttaa tulevaisuudessa uudisrakentamiseen?

Lopullisena tavoitteena ympäristöministeriöllä on luoda raja-arvot uudisrakennusten hiilidioksidipäästöille.

Toisin sanoen, jos rakennuslupahakemuksessa annetut laskelmat ylittävät raja-arvot, rakennuslupaa ei myönnetä sellaisenaan. Tällöin rakennuksen suunnitelmia tulee muuttaa niin, että päästöt olisivat pienemmät.

Adapteo haluaa konkreettisesti olla mukana ilmastotyössä

Adapteon Technical Sales Manager Niko Oksan mukaan Adapteon motivaatio olla projektissa kumpuaa niin halusta olla perillä tulevaisuuden rakennussäädöksistä kuin yrityksen ympäristöarvoista.

Adapteon toiminta on jo lähtökohtaisesti kierrätystoimintaa, joten hiilijalanjäljen laskeminen on luonteva jatkumo yrityksen ympäristötyölle.

 

Kerromme jatkossa, miten projekti etenee ja minkä kokoinen hiilijalanjälki moduulitiloilla on verrattuna esimerkiksi pysyvään rakentamiseen.